Kun suomalainen myyntitykki kyyristyi kesämökkinsä pirttipöydän ääressä kuulokkeet korvillaan kannettavan tietokoneensa ylle ja katsoi tiukasti laitteensa mustaan silmään kertoen edustamansa yrityksen tuoreimmista ratkaisuista, oltiin pakon sanelemana uuden äärellä. Keväällä ja kesällä 2020 myyntiprosessin kova ydin näytti monessa yrityksessä varsin erilaiselta kuin aiemmin.

Kuluneen kuuden kuukauden aikana olemme kaikki oppineet hyödyntämään tehokkaasti etätyökaluja ja niiden tuomia mahdollisuuksia. Työskentelytavat ja kokouskäytännöt ovat muuttuneet, usein tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Samaan aikaan on käynyt raadollisen selväksi myös etätyöskentelyn rajoitteet.

Pelottavan ja tuntemattoman uhan edessä lähes kaikki yhteiskunnat ja yksilöt eristäytyivät keväällä suojellakseen itseään ja toisiaan. Itsestäänselvyydeltä tuntunutta liikkumisen vapautta ei yhtäkkiä enää ollutkaan. Vielä hetki sitten pieneltä tuntuneella maapallolla etäisyydet kasvoivat varsin konkreettisesti.

Tilanteen tasaannuttua loppukesästä on eri puolilla Eurooppaa herätty arvioimaan tiukkojen rajoitusten kestoa ja määritelty uusia toimintaohjeita kansalaisille ja yrityksille. Yhteistä eurooppalaista linjaa ei ole, vaan jokainen maa on edennyt omista lähtökohdistaan. Suomessa epidemiologinen tilanne on pysynyt varsin hyvänä ja sellaisena sen toivotaan jatkossakin pysyvän. Epäilemättä tästä johtuen Suomen kansalliset matkustamisen rajoitukset karanteeneineen ovat EU:n tiukimmasta päästä.

Kevään nopean ja syvän talouden kriisivaiheen jälkeen ennakoitavuus on hiljalleen palaamassa yritystoimintaan ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Suuren epävarmuuden keskellä yritykset lykkäsivät investointejaan ja keskittyivät suojelemaan ydintoimintojaan. Toimet keskittyivät toiminnan ylläpitämiseen, uuteen panostettiin vähemmän. Epävarmuuden nyt hieman hälvetessä investointeihin valmistaudutaan jälleen ja keväällä kesken jääneitä hankkeita ja kilpailutuksia käynnistellään uudelleen. On elintärkeää, että suomalaiset yritykset kykenevät tässä kriittisessä hetkessä toimimaan kansainvälisessä liiketoiminnassa yhtä aktiivisesti kuin muutkin. Tämä edellyttää mahdollisuutta kohdata yhteistyökumppaneita ja yrityksen omia työntekijöitä Suomen ulkopuolella muutoinkin kuin ruudun välityksellä. Samoin on löydettävä tapa, jolla yhteistyökumppanit voivat sujuvasti vierailla Suomessa.

Jokaisen yrityksen intressissä on varmistaa työntekijöidensä turvallisuus ja terveys. Kevään ja kesän kokemukset ovat osoittaneet kuinka esimerkillisen vastuullisesti suomalaiset yritykset ovat tilanteeseen suhtautuneet ja noudattaneet säntillisesti annettuja ohjeistuksia. On vaikea nähdä, että tämä vastuullinen asenne muuttuisi työmatkailun laajemman mahdollistumisen myötä.

On syytä kysyä, tuleeko kaikkia ulkomaanmatkoja arvioida samoilla kriteereillä niiden syistä riippumatta.  Tyypillisellä liikematkalla kontaktien määrä on varsin rajallinen: Lentokentältä taksilla toimistolle tai tehtaalle, ehkä illaksi hotelliin, ja sitten sama toisin päin. Selkeällä ohjeistuksella, asianmukaisella suojautumisella ja aktiivisella testaamisella riskejä voitaneen pienentää merkittävästi. Yrityksistä löytyy varmasti valmiutta sitoutua toimintamalleihin, joilla korkeamman riskitason maissa tapahtuvan vierailun riski saadaan kohtuullistettua.

Pienessä ja syrjäisessä maassa toimivat suomalaisyritykset ovat usein riippuvaisia kansainvälisistä toimitusketjuista ja loppuasiakaskin löytyy usein Suomen rajojen ulkopuolelta. Teknisen kaupan yritykset eivät tee tässä suhteessa poikkeusta. Niillä on keskeinen rooli suomalaisen teollisuuden materiaalivirtojen varmistamisessa, tuotekehityksen tukemisessa ja edustamiensa kansainvälisten päämiesten osaamisen välittämisessä suomalaisten yritysten käyttöön. Varsin usein teknisen kaupan yritykset osallistuvat aktiivisesti niin suurten teollisuusyritysten kuin erityisesti pienten ja keskisuurten alihankkijoiden tuotekehitys- ja suunnittelutyöhön ja ovat teollisuuden keskeisiä kumppaneita uusien tuotesukupolvien luomisessa.

Suomen kilpailuetu on korkeassa koulutuksessa ja osaamisessa. Teknisessä kaupassa sen merkitys korostuu voimakkaasti. On välttämätöntä, että tuo osaamisemme pääsee jälleen kilpailemaan täysipainoisesti aktivoituvilla kansainvälisillä markkinoilla. Tasoitusta ei ole varaa antaa yhtään. Mikäli nyt omilla kansallisilla päätöksillä vaikeutamme yritystemme suhteellista kilpailuasemaa, maksamme siitä hintaa useita vuosia. Suomalaisilla yrityksillä on oltava samat toimintaedellytykset kuin keskeisillä kilpailijoilla.

Jos ulkomainen kilpailija tapaa asiakkaan tai päämiehen kanssa kasvokkain samaan aikaan, kun suomalainen myyntitykki edelleen huhuilee mökillä luureihinsa: ”Kuuluuko nyt?”, on valitettavasti todettava, että ei kuulu.

Mikko Pasanen
Toimitusjohtaja, Telko Oy
Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen

(Blogi on aluperin julkaistu Teknisen Kaupan liiton sivuilla 7.9.2020)